Kainuun ja pk-seudun erot

Kainuun ja pk-seudun erot

Kainuun maakuntaa ja pääkaupunkiseutua verrattaessa törmätään suuriin eroihin. Siinä missä – Ahvenanmaata lukuun ottamatta – pk-seutu edustaa taloudellisesti parhaiten pärjäävää osaa Suomesta, on Kainuu monella mittarilla eräänlainen peränpitäjä. Kainuussa vallitsee korkea työttömyys ja se kärsii muuttotappiosta. Minään Nälkämaana maakuntaa voi tuskin enää kuitenkaan pitää, eikä Kainuun tilanne suinkaan ole toivoton.

Alueiden fyysiset erot

Pääkaupunkiseutu voidaan käsittää monella tapaa, mutta tässä artikkelissa tarkoitamme sillä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeja. Väkiluvun ohella ilmiselvä ja silmiinpistävä ero pk-seudun ja Kainuun välisessä vertailussa on tietysti niiden fyysinen koko. Siinä missä Kainuun maakunta on kooltaan 24 451 km², on pk-seudun neljän kaupungin yhteenlaskettu koko 791 km², merialueet pois lukien.

Pääkaupunkiseutu on tietenkin myös yhteydessä Itämereen ja Helsingissä toimii merkittävä Vuosaaren satama. Kainuulla ei meriyhteyksiä ole, vaan maakunta sijaitsee kokonaisuudessaan sisämaassa. Vesistöä Kainuussakin kuitenkin riittää, ja esimerkiksi keskipinta-alaltaan 887 km²:n suuruinen Oulujärvi onkin maamme viidenneksi suurin järvi.

Väestöllisiä eroja

Pk-seudun neljän kaupungin muodostamalla alueella asuu yhteensä yli 1,1 miljoonaa ihmistä. Kainuussa puolestaan asuu noin 75 000 asukasta. Noin puolet kainuulaisista asuu maakuntakeskus Kajaanissa. Toisin sanoen pk-seutu sijoittuu asukasluvultaan johonkin Kölnin ja Milanon välimaastoon, Kainuu taas on hieman pienempi tällä mittarilla kuin vaikkapa Pori tai Kouvola, vaivoin Lappeenrantaa isompi.

Tulotaso on pk-seudulla Kainuuta suurempi. Uudenmaan maakunnassa nimellistulo henkeä kohti oli noin 23 000 euroa vuodessa, Kainuussa hieman yli 18 000. Koulutuksellisesti erot näiden seutujen väestöjen välillä ovat myös suuria. Toki myös koulutusmahdollisuudet ovat laajemmat pk-seudulla, jossa toimii kymmenen eri korkeakoulua (11, jos maanpuolustuskorkeakoulu lasketaan mukaan), Kainuussa yksi, Kainuun ammattikorkeakoulu.

Pk-seudulla maahanmuuttajien osuus on Suomen suurin. Tästä kielii osaltaan Helsingissä puhuttujen kielten kirjo: yli 13 % helsinkiläisistä puhuu jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Vertailun vuoksi Kajaanissa tämä osuus on noin 3 %. Kaikki neljä pk-seudun kuntaa ovat kaksikielisiä, ja esimerkiksi Kauniaisissa kaupungin asukkaista ruotsi on äidinkieli noin kolmanneksella. Kainuussa ruotsinkielisiä on noin 70.

Poliittiselta värikartaltaan Kainuu ja pääkaupunkiseutu muodostavat milteipä toistensa peilikuvat. Siinä missä pk-seudulla kokoomus, SDP ja vihreät ovat isoja puolueita ja keskusta varsin pieni, on keskusta (ja aiemmin maalaisliitto) Kainuun perinteinen valtapuolue. Maakunnan perinteinen kakkospuolue on ollut vasemmistoliitto (aiemmin SKDL), joka on ollut useimmiten SDP:tä suurempi.

Asunnot

Asunnon ostajien kukkaroille Kainuu on huomattavasti hellempi. Asuntojen hinnat ovat huomattavastikin alempia Kainuussa. Vuonna 2015 käytetyn omakotitalon keskihinta oli Espoossa 450 000 euroa ja pk-seudun edullisimmassa kaupungissa Vantaallakin vielä 320 000 euroa. Kajaanissa keskihinta oli puolestaan 127 000 euroa.

Maakuntien haja-asutusalueillakin Kainuu on niin ikään Uusimaata huomattavasti edullisempi, joskaan ei lähelläkään halvimpia maakuntia Etelä-Pohjanmaata, Satakuntaa tai Kymenlaaksoa. Vuokrat ovat niin ikään kertaluokkaa edullisempia Kainuussa kuin pk-seudulla.

Infrastruktuuri

Väestöntiheys on pk-seudulla luonnollisesti huomattavasti Kainuuta korkeampi. Tämä mahdollistaa muun muassa joukkoliikenteen järjestelyn sillä tavoin, ettei oma auto ole läheskään aina pääkaupunkiseudulla tarpeellinen. Kainuussa se on monelle varsinkin töissä käynnin kannalta välttämättömyys. Toki myös Kainuusta ja varsinkin sen isommista keskuksista löytyy autottomia talouksia.

Mitä liikenteeseen tulee, ei Kainuu kuitenkaan tässäkään suhteessa ole täyttä periferiaa. Valtatie 5 kulkee Kajaanin kautta jatkuen etelässä Kuopion ja Heinolan kautta Helsinkiin, pohjoisessa Kuusamon kautta Sodankylään. Valtatie 5 on myös E63-tie eli Eurooppa-tie. Valtatie 6 puolestaan kulkee välillä Kajaani – Nurmes – Joensuu – Imatra – Kouvola – Helsinki, valtatie 22 Kajaanista Ouluun ja valtatie 28 Kajaanista Kärsämäen kautta rannikolle Kokkolaan.

Kajaanissa on lentoasema noin 9 km kaupungin keskustasta pohjoiseen. Kentältä on säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin sekä satunnaisia charter-lentoja. Helsingin lentoja operoi Nordic Regional Airlines eli NORRA. Kajaanissa sekä Paltamon Kontiomäellä sijaitsevat rautatieasemat. Junamatka Helsingin ja Kajaanin välillä kestää hieman alle 6,5 tuntia.

Vapaa-aika ja kulttuuri

Pk-seudulle ja etenkin Helsinkiin on keskittynyt suuri osa Suomen kulttuurisista instituutioista. Pk-seudun asukkaille on luonnollisesti tarjolla paljon enemmän järjestettyä ja organisoitua toimintaa vapaa-ajalle. Siinä missä pk-seudulla kulttuuriala työllistää ja siellä sijaitsee kymmeniä ammatillisesti hoidettuja museoita, on niitä Kainuussa vain pari. Sama suhdeluku pätee myös esimerkiksi teattereihin.

Toisaalta Kainuun voidaan runsaine luontoarvoineen nähdä tarjoavan enemmän mahdollisuuksia luonnossa liikkujille ja varsinkin talviurheilun harrastajille. Metsästys on perinteisesti ollut erittäin suosittua Kainuussa, ja on sitä yhä tänä päivänä. Pk-seudulla metsästyksen harrastaminen on käytännössä mahdotonta. Kalastus sentään onnistuu molemmilla seuduilla, joskin Kainuussa kalavesiä luonnollisesti riittää viljemmalti.

Urheilussa pk-seutu on luonnollisesti kerännyt enemmän menestystä suuren väestöpohjansa ansiosta. Suomen maajoukkueet miltei lajissa kuin lajissa tapaavat pelata kotiottelunsa Helsingissä. Pk-seudulta löytyy edustus pääsarjatasolla miltei kaikissa isoissa ja vähän pienemmissäkin palloilulajeissa. Selkeän poikkeuksen kuitenkin muodostaa kansallislaji pesäpallo, jossa Kainuusta kotoisin oleva Sotkamon Jymy on yksi maamme kaikkien aikojen menestyneimmistä seuroista.