Kainuu ja politiikka

Kainuu ja politiikka

Kainuu on perinteisesti ollut maalaisliittolaista ja nyttemmin keskustalaista aluetta, mutta myös punaisella värillä on ollut vahvaa kannatusta, varsinkin sosialidemokraateista vasemmalle. Osittain tietysti maatalousvaltaisuus mutta myös maakunnan melko vahva periferialuonne selittävät tätä. Kainuussa ei ole ikinä suhtauduttu järin innostuneesti “Helsingin herroihin”. Kainuu on toki tosiasiallisesti myös saanut paljon vetoapua valtiolta.

Poliitikoista tunnetuimpia kainuulaisia ovat varmastikin presidentti Urho Kekkonen, joka vietti suuren osan lapsuus- ja nuoruusvuosistaan Kajaanissa, sekä tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg, joka oli syntyjään Suomussalmelta. Nykypoliitikoista tunnetuin maakunnan edustaja lienee vasemmistoliiton europarlamentaarikko, Kainuun ensimmäinen meppi, Merja Kyllönen.

Kainuun poliittiset voimasuhteet

Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 Kainuu kuului Oulun läänin eteläiseen vaalipiiriin, nykyisin hyvin pitkälti saman maantieteellisen alueen käsittävään Oulun vaalipiiriin. Noissa vaaleissa kyseisessä vaalipiirissä maalaisliitto, sosialidemokraattinen puolue ja suomalainen puolue olivat melko tasavahvoja. Suhteellisesti maalaisliiton kannatus oli suurempaa kuin missään toisessa vaalipiirissä.

Mikäli vuoden 2015 eduskuntavaaleja tarkastellaan vain Kainuun maakunnan kuntien osalta, saadaan hyvä käsitys keskustapuolueen edelleen jatkuvasta hegemoniasta maakunnassa – se keräsi 43,7 % maakunnan äänistä. Jatkojytkyttelevät perussuomalaiset veivät äänistä 18,0 %, eli suunnilleen maan yleisen vaalituloksen mukaan. Maakunnan kolmanneksi isoin puolue oli vasemmistoliitto 13,3 %:lla, huomattavasti maan yleistä tulosta suurempi saalis. Vastaavasti vihreiden, SDP:n ja kokoomuksen kannatus Kainuussa oli muuta maata merkittävästi (noin puolet) pienempää.

Tällä hetkellä eduskunnassa istuu kolme kainuulaista kansanedustajaa. Näistä Marisanna Jarva ja Timo Korhonen edustavat keskustaa, Eero Suutari kokoomusta. Jarva on ensimmäisen kauden kansanedustaja, Korhonen kolmannen ja Suutari puolestaan toisen.

Kunnallispolitiikassa keskusta on kaikissa Kainuun kunnissa niin ikään suurin puolue, ja monessa kunnassa se muodostaakin kunnanvaltuuston enemmistön yksinään. Kajaanissa sillä on kuitenkin suhteellisesti vähiten valtaa. Historiallisesti Kajaani onkin maakunnan merkittävimpänä teollisuuskeskittymänä ollut varsin vasemmistolainen – keskusta otti paikkansa kaupungin suurimpana puolueena SKDL:ltä (vasemmistoliiton edeltäjä) vasta vuoden 1988 vaaleissa.

Kainuun maakuntakokeilu

Kainuu on ollut 2000-luvulla tapetilla muun muassa vuosina 2004-2012 toteutetun maakuntakokeilun ansiosta. Tässä kokeilussa monia kunnille, mutta myös valtiolle tavallisesti kuuluvia tehtäviä siirrettiin maakuntahallinnon piiriin. Tässä hallinnossa korkeimpana vallankäyttäjänä toimi demokraattisesti vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Kokeiluun osallistuivat maakunnan kaikki kunnat, mutta Vaala vain tarkkailijan asemassa. Sittemmin Vaala vaihtoikin vuonna 2016 maakuntaa Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Kainuun maakuntavaltuustoon järjestettiin vaalit kahdesti, vuosina 2004 ja 2008. Vaalit toteutettiin kunnallisvaalien yhteydessä, mutta niiden äänestysaktiivisuus jäi silti molemmilla kerroilla merkittävästi kunnallisvaaleja pienemmäksi: vuonna 2004 äänestysprosentti oli 51,3 %, 2008 vain hieman korkeampi 52,0 %. Keskusta oli suurin puolue molemmissa vaaleissa.

Kainuun kokeilu päättyi suunnitellusti kahdeksan vuoden jälkeen, eikä saanut sellaisenaan jatkoa. Se kuitenkin antoi paljon eväitä muun muassa myöhempään valtakunnallisen sote-ratkaisun valmisteluun. Puolankaa lukuun ottamatta Kainuun maakunnan kaikki kunnat ovat kuitenkin mukana maakuntakokeilun jälkeen alulle pannussa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Tämä kuntayhtymä tuottaa kaikki mukana olevien kuntien sote-palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Puolanka järjestää suurimman osan terveyspalveluistaan yksityisen palveluntarjoaja Attendon avulla.

Kokeilun positiivisinta antia oli juuri palvelujen järjestämisen rakenteena hyvin toiminut malli. Rahoitusmalli ei kuitenkaan osoittautunut kovin toimivaksi ja kokeilu olikin vähällä sen puutteiden takia kaatua kesken kaiken. Maakuntahallinnolla ei kuitenkaan ollut suoraa verotusoikeutta, mikä on hyvä muistaa. Ylikunnallisen rahoitusjärjestelyn järjestämisenkin kannalta kokeilusta saatiin joka tapauksessa arvokkaita kokemuksia.

Kokeilun päättyessä Suomen hallituksen peruspalveluministerinä toimi SDP:n Maria Guzenina-Richardson, joka näki Kainuun kokeilun jatkon kariutuneen kuntien kotiinpäin vetoon. Maakuntahallinnon kokeilusta voidaankin katsoa puuttuneen tarvittavat välineet kuntien konfliktien ja eturistiriitojen hallitsemiseen. Kainuu ei kaikesta huolimatta ole mitenkään homogeeninen maakunta, vaan sen kuntien ja kahden kaupungin välillä on suuria rakenteellisia eroja.

Kainuun poliittiset haasteet

Maakuntana Kainuu on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta aina 1960-luvulta lähtien. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että sen kaventuvalla äänestäjäkunnalla ei ole yksinkertaisesti enää tarpeeksi vaikutusvaltaa saada omia edustajia läpi eduskuntaan. Näin ollen Kainuussa koetaankin laajalti, että maakunnan ääni jää valtakunnan tason poliittisessa päätöksenteossa usein marginaaliin.

Euroopan parlamentin vaaleissa vasemmistoliitto otti yhden harvoista vaalivoitoistaan ja sai edellisissä, vuoden 2009 vaaleissa, menettämänsä paikan takaisin. Paikan otti vahvasti Kainuuta esiin nostanut ja Suomussalmelta kotoisin oleva Merja Kyllönen. Kyllönen keräsi valtakunnallisissa yhden vaalipiirin vaaleissa yhteensä 58 611 ääntä. Vasemmistoliitto oli suurin puolue neljässä Kainuun kunnassa. Kyllösen katsotaankin keränneen Kainuussa ääniä yli puoluerajojen, myös monilta perinteisiltä keskustan kannattajilta. Pienessä maakunnassa yli puoluerajojen toimimisen voidaankin katsoa olevan ehdoton edellytys maakunnan äänen saamiseksi kuuluviin.

Kainuun huoltosuhde on Suomen maakuntien huonoin. Työllisyysaste on maakunnassa niin ikään heikoin. Nämä tekijät asettavat ehdottomasti suurimmat haasteet Kainuun tulevaisuudelle ja Kainuun poliitikoille niin valtakunnallisella, maakunnallisella kuin kunnallisellakin tasolla.

Vuosina 2016 ja 2017 Kainuu toimii puheenjohtajana Barentsin alueneuvostossa. Tämän yhteistyöelimen jäseninä toimii yhteensä 13 eri maakuntaa / hallinnollista aluetta Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Suomesta.