Kainuu on vilkas maakunta mitä musiikkiin tulee. Siitä kertoo alan runsas koulutus ja harrastustoiminta, mutta myös lukuisat musiikkitapahtumat vuosittain. Populaarimusiikin puolella maan aivan kirkkaimpaan ja / tai suosituimpaan kärkeen ei ole kainuulaisilla artisteilla ollut kovaa tunkua, mutta silläkin puolella maakunta on tuottanut joitakin musiikkipiireissä tunnettuja nimiä. Näistä esittelemme seuraavaksi muutaman mielenkiintoisen. Käymme artikkelissa läpi myös Kainuun isoimmat musiikkitapahtumat ja alan koulutuksen.
Ehkäpä kansainvälisesti menestynein kainuulainen muusikko on Kajaanissa syntynyt Sakari Kukko, joka on jo 40 vuotta kestäneen uransa aikana tullut tunnetuksi monista yhteyksistä. Kukon varmasti tunnetuin projekti on kuitenkin vuonna 1974 perustettu Piirpauke. Piirpauke on erilaisia vaikutteita – lähinnä jazzia, etnomusiikkia ja progressiivista rockia – musiikissaan yhdistelevä yhtye.
Sakari Kukko on Piirpaukkeen nykyisessä kokoonpanossa sen ainut alkuperäisjäsen. Yhtye on ympäri maailmaa, Roskildesta Intiaan. Sen tunnetuin kappale lienee edelleen esikoisalbumilta löytyvät Konevitsan kirkonkellot, joka pohjaa karjalaiseen kansansävelmään. Kukko itse on esiintynyt Piirpaukkeen ja muiden projektien kanssa yli 30 maassa. Hän on tehnyt yhteistyötä sellaisten artistien ja yhtyeiden kanssa kuin Amorphis, Kingston Wall, Paleface ja Jukka Tolonen Band. Kukolle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2014.
Niin ikään Kajaanista on lähtöisin Jorma Kääriäinen, joka on suurelle yleisölle tullut varmasti kaikkein parhaiten tutuksi Agents-yhtyeestä, jonka laulajana hän toimi vuosina 1992–2006. Kääriäinen on toiminut myös Riku Niemi Orchestran laulusolistina. Kääriäisen soolotuotanto on niin ikään varsin mittavaa, ja hän on tehnyt sanoituksia myös muille artisteille.
Sotkamolainen Kaisa Korhonen tuli tunnetuksi laulavana näyttelijänä etenkin 1970-luvulla aktiivisesti toimineen poliittisen laululiikkeen sekä Lapualaisoopperan myötä. Elektronisen musiikin puolelta voidaan Kainuusta nostaa esiin ainakin artistinimellä Muffler tunnetuksi tullut Konsta Mikkonen.
Yhtyeiden osalta Kainuusta pitää ehdottomasti nostaa esiin kajaanilainen, 70-luvulla kulta-aikaansa elänyt Elf. Bändin nimi tulee sanoista Eric Lars Four. Yhtyeen suurin hitti ja yhä edelleen satunnaisesti varttuneemmalle väelle suunnatuissa radio-ohjelmissa kuuluva kappale oli toisen albumin, vuonna 1979 julkaistun Tarantella-Joen nimikkokappale. Torvisoittimia kokoonpanossaan kantanut yhtye tuli tunnetuksi myös monien artistien taustayhtyeenä. Elf nähtiin niin Carolan, Katri Helenan kuin Laila Kinnusenkin taustalla.
Maininnan kajaanilaisten yhtyeiden kavalkadissa saakoot myös raskaamman musiikin yhtyeet Eclipse, Frozen Soil, Disease ja Celestial Empire. Samaan skeneen luettaneen myös Heavy Metal Perse, joka nousi kulttisuosioon humoristisella mutta taidokkaalla tulkinnallaan ns. sankarihevin genrestä. Kainuulaisest punk-musiikista voidaan vielä mainita Goredoctore sekä hieman tuoreempi lajin edustaja The Carnival.
Maakunnan varmastikin tunnetuin musiikkitapahtuma on Kuhmon kamarimusiikki. Tämä nimensä mukaisesti kamarimusiikkiin keskittyvä tapahtuma on lajissaan Suomen suurin ja kerää paljon huomiota myös kansainvälisesti. Ensimmäisen kerran tapahtuma näki päivänvalon jo vuonna 1970. Tapahtuman taustalla on kaksi yhdistystä, Kuhmon Musiikkiyhdistys ry ja Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistys ry. Luonnollisesti myös Kuhmon kaupunki on tärkeä yhteistyökumppani, kuten on Opetus- ja kulttuuriministeriökin lukuisia yrityskumppaneita unohtamatta.
Barokkimusiikin kentältä Kainuuta tekee osaltaan tunnetuksi Barokki soi -festivaali, joka on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. Useammassa konserttipaikassa pitkin Kajaania järjestettävän musiikkijuhlan jatkosta ei ole vielä täyttä varmuutta, sillä taidemusiikin rahoitus on ollut varsin nihkeää viime vuosina.
Kainuun musiikkijuhlat edustaa maakunnan musiikkitapahtumien saralla populaarimpaa puolta. Vaikka kyseinen festivaali on vielä varsin nuori ja 2017 järjestetään vasta neljännen kerran, on kolmipäiväinen festivaali jo onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa kainuulaisten sydämissä. Aivan Kajaanin keskustan liepeillä järjestettävällä festivaalilla ovat esiintyneet muun muassa sellaiset kansallista kärkeä edustavat nimet kuin Cheek, Jari Sillanpää, Sanni, Apulanta ja Kaija Koo. Festivaalin taustalla vaikuttaa Loud’n Live Promotions Oy.
Samaten pop-musiikin saralle uutta tarjontaa osaltaan pyrkii tuomaan vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestettävä VuokattiFest. Luvassa on muun muassa Haloo Helsinki! -yhtyeen paluun ensimmäinen keikka. Vielä aavistuksen kansanomaisempaa menoa kaipaaville festivaali tarjoaa mökkitien tunnelmaa Arttu Wiskarin myötä.
Kainuussa on myös varsin mahdollista opiskella musiikkia. Kainuun musiikkiopisto, joka toimii kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsän yhteydessä, järjestää musiikin ja tanssin perusopetusta laajan oppimäärän mukaisesti. Opistoa ylläpitää ja sen omistaa Kajaanin kaupunki. Kajaanin lisäksi opetusta on tarjolla laajalti pitkin maakuntaa, myös seuraavilla paikkakunnilla: Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Suomussalmi, Vaala ja Vuolijoki. Jo pienestä pitäen kainuulaislapsilla ja -nuorilla on siis mahdollisuus milteipä asuinpaikasta huolimatta päästä kiinni musiikin perusteisiin.
Hieman jo varttuneemmalle nuorelle Kajaanissa on mahdollisuus opiskella musiikkia ja suorittaa musiikkialan perustutkinto Kajaanin ammattiopiston KAO -konservatoriossa. Koulutusohjelma kestää kolme vuotta. Kyseessä on tarkemmin sanottuna toisen asteen pop/jazz-muusikon koulutusohjelma, joka antaa samalla valmiuksia jatko-opintoihin hakemiseen.
Lisäksi maakunnassa toimivat Kuhmon ja Sotkamon omat erilliset musiikkiopistot. Lisäksi kansalaisopistot tarjoavat laulu- ja soitinopetusta useilla paikkakunnilla. Ei pidä myöskään unohtaa Osaamiskeskus Kainuun Aaltoa, joka tarjoaa muun muassa avoimen yliopiston koulutusta, täydennyskoulutusta ja kansalaisopiston kursseja. Tarjonta on siis maakunnassa varsin laajaa.