Kainuu on usein joutunut maakuntana kamppailemaan “Nälkämaan” mielikuvien kanssa. Moni ei osaakaan ajatella, että Kainuun korvista ja kylistä on riittänyt tuotteita aina vientiin asti. Jo 1800-luvulla suomalainen tervateollisuus koki tuotannossaan painopisteen siirtymän Pohjanmaalta Kainuuseen. Tuon vuosisadan lopulla Kainuusta oli tullut tärkein keskittymä kotimaiselle tervantuotannolle.
Siinä missä tervakaupan merkitys alkoi laskea tultaessa 1910-luvulle, metsäteollisuus alkoi nostaa päätään. Myös Kainuussa nähtiin höyrysahojen ja sellutehtaiden aikakauden saapuminen Kajaanin Puutavara Oy:n suosiollisella avustuksella. Rautatieyhteyksien kehittymisellä oli tietenkin tärkeä rooli Kainuun viennin kehittymisessä. Maakunnan pääkaupunkiin, Kajaaniin, ensimmäinen juna saaapui vuonna 1904.
Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö vaihtoi nimensä kompaktimpaan muotoon vuonna 1945 ja tuli tunnetuksi Kajaani Oy:n nimellä. Yhtiön merkitystä Kainuun taloudelle ei voi vähätellä, sillä se oli käytännössä koko historiansa ajan koko maakunnan tärkein työllistäjä. 1950-luvun alussa yhtiön palkkalistoilla oli lähes 7 000 ihmistä. Kajaanin kaupungista löytyy kymmenittäin yhtiölle kuuluneita rakennuksia, ja koko kaupunki olisikin varmasti täysin toisen näköinen ilman Kajaani Oy:tä.
Yhtiön historia alkoi vuonna 1907 eli perustamisvuonna yhdestä sahalaitoksesta, Kajaanin sahasta. Sen kaikkien aikojen merkittävin yksittäinen tuotantolaitos oli Kajaanin paperitehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 1919. Kajaanin paperitehtaan toiminta päättyi vasta 2008 UPM-Kymmenen alaisuudessa. Sellutehdas Kajaanissa toimi vuosina 1910–1982. Sahoja yhtiöllä oli Kajaanin sahan lisäksi kaksi muutakin: Suomussalmen saha ja Sotkamon saha.
Yhtiöllä oli myös elektroniikkatuotantoa Kajaani Elektroniikka Oy -nimen alla. Tuotteita olivat muun muassa erilaiset anturi- ja automaatiotekniikkaa edustaneet paperiteollisuuden laitteet. Vuonna 1989 Kajaani Oy liittyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita, josta sittemmin tuli osa UPM-Kymmene-konsernia.
Oulussa päämajaansa pitävä Transtech Oy on nykyisin osa tshekkiläistä Skoda-yhtymää, mutta sen toiminta on jatkunut Kajaanin keskustasta 37 km lounaaseen sijaitsevassa Otanmäessä vuodesta 1986 lähtien. Alkujaan Otanmäen tehdas perustettiin osana valtiollista Rautaruukkia, ajatuksena viedä junanvaunuja Neuvostoliittoon, mutta idänkaupan romahtaminen luonnollisesti romutti nämä suunnitelmat. Välillä Otanmäellä tehtiin kiskokalustoa espanjalaisen Talgo-yhtiön alaisuudessa, mutta tehdas toimii jälleen Transtechin nimellä.
Transtechin suomalaisille näkyvimpiä tuotteita ovat olleet varmasti VR:n kaksikerroksiset InterCity-junien matkustajavaunut. Myös makuu- ja ravintolavaunuja on valmistettu. Otanmäessä on valmistettu myös Helsingin uudet vuodesta 2013 lähtien käytössä olleet raitiovaunut. Transtech tulee myös toimittamaan Tampereen raitioteiden kaluston.
Viennin osalta Transtech Oy:n ponnistukset eivät ole vielä tuottaneet suuria menestyksiä, vaikka yhtiön kalustoa on ollut esillä alan messuilla Saksan Wurzburgissa. Skoda-yhtymä ei ole vielä kuitenkaan kovin kauaa (vuodesta 2015) toiminut Transtechin taustalla, joten odotukset Transtechin tuotteiden viennin kannalta ovatkin tulevaisuudessa. Juuri Tampereen raitioverkkoon tehtävät vaunut tulevatkin olemaan tärkeä vientivaltti, sillä Tampereella aiotaan käyttää eurooppalaista standardiraiteenleveyttä.
Talvivaaran kaivos tunnetaan ympäri Suomea, valitettavan surullisten tapahtumien johdosta. Siinä missä kaivoksen historia saattaa jäädä ainakin ympäristön ja demokratian kannalta murheellisena nimenä Suomen historiaan, on sen vaikutus työllisyyteen ja Kainuun vientiin kuitenkin kiistämättömän merkittävä. Esimerkiksi 2010-luvun alussa maailmanmarkkinoilla kovassa kysynnässä olleen sinkkirikasteen vienti on ollut kaivoksessa tärkeässä roolissa. Malminlouhinnan suhteen Talvivaara on Suomen suurin metallimalmikaivos.
Talvivaara ei kuitenkaan ole ainoa kaivosteollisuuden tukijalka Kainuussa. Alalla on paljon koulutushankkeita Kainuussa. Vuoden 2017 lopulla on tarkoitus aloittaa Sotkamoon Sotkamo Silverin hopeakaivoksen tuotanto Taivaljärven hopeaesiintymällä. Mitä historiaan tulee, vuosi 1985 puolestaan oli hieman murheellinen maakunnan kaivosteollisuuden kannalta, tällöin nimittäin lakkautettiin kaksikin kaivosta Kainuussa: Otanmäen kaivos sekä Vuorokkaan rautakaivos.
St1 Biofuels Oy uskoo Kainuun ja biopolttoaineiden tulevaisuuteen – tästä osoituksena on yhtiön Kajaaniin rakentama Cellunolix-etanolitehdas. Laitoksen vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin 10 miljoonaa litraa liikennekäyttöön tarkoitettua 100-prosenttista etanolia. Laitokseen on jo suunnitteilla laajennuskin, jonka tuotantokapasiteetti nostaisi Kajaanin tehtaan yhteiskapasiteetin 60 miljoonaan litraan vuosittaisella tasolla.
Kainuun maakunnassa on ollut myös kunnianhimoisia visioita – mutta myös tekoja – bioenergian suhteen. Maakunnassa oli vuosina 2011–2015 käynnissä erityinen bioenergiaohjelma. Kainuu onkin maamme kärkeä uusiutuvan energian käytössä: uusiutuvan energian käyttöaste Kainuussa on 55 %. Energian suhteen Kainuu on yliomavarainen, joten energiaa viedään maakunnasta.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa järjestetään erittäin arvostettua pelialan koulutusta, ja KAMK järjestää myös Northern Game Summit -tapahtuman vuosittain alan toimijoille ja opiskelijoille. Peliala onkin yksi ison potentiaalin tulevaisuudessa omaavista palveluviennin aloista, eikä Kainuun “syrjäinen” sijainti ole välttämättä ajasta ja paikasta riippumattomassa digiteollisuudessa ongelma. Pelialaa edistämään on perustettu esimerkiksi KAVIO Game Brewery -kehityshanke.
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy pyörittää datakeskusta Kajaanissa. Kyseessä on valtion omistama ja voittoa tavoittelematon osakeyhtiön. CSC:n datakeskus sijaitsee UPM Kymmenen entisen paperitehtaan tiloissa ja toimii Suomen korkeakoulujen yhteisenä konesalina.
Miltei kaikkea vientitoimintaa koskien Kainuun maakunnan kohdalla pätee sama totuus: odotukset ovat tulevaisuudessa. Väestörakenteen muuttuminen yhä iäkkäämpään suuntaan asettaa haasteita, ja esimerkiksi jo nyt sosiaali- ja terveyssektorilla on vaikeuksia rekrytoida työvoimaa maakuntaan. Sama tullee pätemään kaikkiin erityistä ja korkeaa osaamista kaipaaviin toimialoihin, mikä asettaa haasteensa myös Kainuun viennin kehittämiselle.